Viekas: Metsäkuusi

METSÄKUUSI (Kotimainen puu)

TIINA IKONEN //KUVA SHUTTERSTOCK

Kuusi aloittaa kukintansa vasta noin 40-vuotiaana ja kukkii näyttävästi keskimäärin kahtena vuotena kymmenestä.

»Metsäkuusi (Picea abies) jakaantuu alalajeihin: kapealatvainen ja lyhyempi siperiankuusi (P.abies ssp. obovata) kasvaa PohjoisSuomessa, ja leveämpilatvuksinen euroopankuusi (P. abies ssp. abies) Etelä-Suomessa. Lisäksi välimuodot ovat hyvin yleisiä. »Metsäkuusi viihtyy parhaiten varjoisilla tai puolivarjoisilla kasvupaikoilla, tuoreessa ja ravinteikkaassa maassa. Juuret ovat laajat mutta maanmyötäiset. Siksi puu kärsii kuivuudesta ja kaatuu helposti myrskyssä. »Metsäkuusi kasvaa 15–30 metrin korkuiseksi, jopa yli 40-metriseksi. Nuoren puun kuori on sileähkö ja punertava. Kuori harmaantuu, paksunee ja lohkeilee puun kasvaessa. Pistävät neulaset ovat särmäisiä, 15–25 mm:n pituisia. »Emikukinnot ilmestyvät puuhun keväällä. Ne ovat punaisia, joskus vihreitä tai ruskeita, pystyjä, tahmeapintaisia käpyjä. Hedekukinnot ovat aluksi vihertäviä, myöhemmin siitepölystä keltaisia. Puu on tuulipölytteinen. »Kävyt ovat 7–15 cm:n pituisia, riippuvia. Ne kypsyvät syksyllä, ja kevättalvella siemenet leviävät ympäristöön. Puuaines on vaalean kellertävää, pehmeää ja kevyttä. Vuosilustot erottuvat selvästi.

»Metsäkuusi on alkuperäinen ja vakiintunut laji Suomessa. Mannerjään sulaessa kuusi levisi meille idästä. Nykyisin se on toiseksi yleisin metsäpuumme metsämännyn jälkeen ja kasvaa lähes koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Metsäkuusi on myös pihapuu. »Metsäkuusta käytetään paperiteollisuudessa, rakennus- ja polttopuuna sekä soittimissa. Lisäksi kuusesta saa monia luonnontuotteita, kuten pihkaa, kuusenkerkkiä ja kasvivärejä sekä koristeeksi käpyjä ja siemeniä.

»Metsäkuusi ja muut kotimaiset puumme, kuten metsämänty, kotikataja, koivut ja pihlaja, ovat alkuperäislajeja, jotka ovat sopeutuneet Suomen kasvuolosuhteisiin. Ne ovat kestäviä ja sopivat hyvin myös pihapuiksi. Puut sitovat hiiltä ja lisäävät monimuotoisuutta. Ne tarjoavat ruokaa ja suojaa monille eliöille. Esimerkiksi kuusen siemenet ovat tärkeää ravintoa monille jyrsijöille ja linnuille, kuten käpylinnulle, käpytikalle, kuusitiaiselle ja oraville. Havupuut tuovat talveen vihreyttä ja antavat hyvän tuulen- ja näkösuojan. Tänä vuonna esittelemme kestäviä ja helppohoitoisia lajeja, jotka ovat sopeutuneet Suomen oloihin. Niitä kannattaa suosia kotipihan istutuksissa.

»Kuusi on mainio valinta, kun mietit kotipihan istutuksia. Talvella voit virittää kausivalot kuusen oksille ja nauttia joulupuusta, joka kestää vehreänä vuodesta toiseen. »Metsäkuusi hankitaan taimena tai lisätään siemenestä. Taimen siirtoon luonnosta tarvitaan maanomistajan lupa. Siemenet kylvetään ulos syksyllä, jotta ne saavat itämiseen tarvitsemansa kylmäkäsittelyn. »Metsäkuusi vaatii tilaa, joten se on yleinen isoilla pihoilla. Säännöllisesti leikkaamalla siitä voidaan muotoilla myös pikkupuu tai kuusiaita. »Luonnosta on löydetty kotimaisen kuusen erikoismuotoja lisäykseen. Kääpiökuusen erilaiset muodot sopivat pieneenkin pihaan: Tapionpöytä (P. abies ’Tabulaeformis’) Käärmekuusi (P. abies f. virgata) Surukuusi (P. abies f. pendula) Pylväskuusi (P. abies 'Vesanto') Sammon pallo (P. abies ’Sampon Pallo’) Kääpiökuusi (P. abies ’Korven kaunein’ja ’Mönni’)

»Viekas LIFE (2018–2023) on haitallisten vieraslajien kartoitukseen ja torjuntaan sekä tiedon levittämiseen keskittyvä hanke. »Lisätietoja martat.fi/viekas.

»Vieraslajit-verkkokurssi Martta-akatemiassa: moodle.mmg.fi/martat/ »Seuraa piirien ja yhdistysten tapahtumakalentereita ja osallistu Viekas LIFE -tapahtumiin. »Ehdota yhdistykseen vieraslaji-iltaa tai torjuntatalkoita. »Torju haitalliset vieraslajit pihasta www.martat.fi/vieraslajit. »Ilmoita vieraslajihavainnot ja torjuntatoimet vieraslajit.fi.