Siirry pääsisältöön

Kuusen erikoismuodot rungon ja kuoren muodon mukaan

Kaarnakuusi

Kaarnakuusen kuori muistuttaa männyn tai lehtikuusen kaarnaa. Kaarnaa voi olla vain muutaman metrin matkalla rungon alaosassa tai se voi ulottua melkein latvaan saakka, jolloin puu on usein heikkokuntoinen. Kaarnakuusi on melko yleinen kuusen erikoismuoto. Sitä tavataan kuusivaltaisilla alueilla pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.

Hämeenlinnan Aulangolla kuvattu puu on tyypillinen kaarnakuusi. Kuva: Oskarsson (Hämeenlinna 1983). Kuva: Oskarsson

Syyläkuusi

Syyläkuusen (Picea abies f. tuberculata Schröter)rungossa olevat säännölliset kartiot ovat muodostuneet korkkijällen solujen epänormaalin jakautumisen seurauksena, kun kuoren pintakerros ei normaaliin tapaan karise. Varsinaisia syyläkuusia tunnetaan maassamme vain muutama.

Miehikkälän Muurikkalassa kasvaa oikea syyläkuusi sellaisena kuin Schröter on sen alunperin kuvannut. Sen syylät ovat 4-7 cm korkeita ja erottuvat yli puoleen väliin rungon pituudesta. Kuva: Oskarsson (Miehikkälä 1996). Kuva: Oskarsson

Mukurakuusi

Mukurakuusten tai yleensä mukurapuiden rungossa ja joskus myös oksissa ja juurissa on kyhmymäisiä muodostelmia. Kyhmyjä tai mukuroita voi olla harvassa tai vieri vieressä, ne voivat olla monen kokoisia ja muotoisia ja runko saattaa olla mukurainen vain tyveltä tai koko pituudeltaan. Mukurakuuset eivät ole kovin harvinaisia ja niitä voi esiintyä myös muutaman puun ryhminä. Kuusesta on Suomessa tavattu myös visamuotoa, joka on kuitenkin havaittu yleensä vasta puun kaatamisen jälkeen.

Pälkäneen mukurakuusen rungon alaosa on kuin isoilla kivillä täytetty säkki. Kuva: Oskarsson (Pälkäne 1988). Kuva: Oskarsson

Nisäkuusi

Nisäkuusi (Picea abies f. mammillosa Schröter) muistuttaa mukurakuusta, mutta sen paksuuntumat ovat oksien tyvissä. Kuten varsinaisen mukurakuusen, samoin myös nisäkuusen muodot tulevat näkyviin yleensä vasta puiden kypsemmällä iällä ja selvimmin puun alaosassa. Nisäkuusia tunnetaan joitakin maan etelä- ja itäosissa.

Hyvinkään Myllykylän uhkea nisäkuusi. Kuva: Oskarsson (Hyvinkää 1992). Kuva: Oskarsson

”Kierrekuusi”

Kierrerunkoinen kuusi näyttää siltä kuin se olisi vääntämällä väännetty. Vaikka kierteinen kasvu on puilla hyvinkin tavallista, ovat silmiinpistävän voimakkaasti kierteiset puut harvinaisia.

Lohjan kierrekuusen kierteet alkavat tyven läheltä ja tekevät pari kierrosta runsaan neljän metrin matkalla. Siitä ylöspäin runko on tavallinen. Kuva: Oskarsson (Lohja 1992). Kuva: Oskarsson

”Pärekuusi”

Pärekuorisen kuusen runko on kuin päreillä päällystetty. Ajan mittaan päreet käpristyvät ensin alareunasta ja myöhemmin yhä enemmän myös yläpuolelta, kunnes putoavat pois. Pärekuusia tunnetaan vain pari yksilöä.

Vantaan Simonpurossa kasvava pärekuusi on isokokoinen, hyväkuntoinen metsäpuu. Sen sijaan Jokioisissa kasvava pärekuusi (E2026) näyttää huonokuntoiselta ja on pudottanut suurimman osan ”päreistään”. Kuva: Oskarsson (Vantaa 1992). Kuva: Oskarsson

”Kyhmykuusi”

Kyhmykuusella on eri puolilla runkoa, pääasiassa sen alaosassa, merkillisiä kuoren huulimaisia paksunnoksia tai kyhmyjä. Tällaisia omalaatuisia kuusia tunnetaan toistaiseksi kaksi, toinen Lohjalla ja toinen Vantaan Katriinan laaksossa. Molemmat puut on rauhoitettu.

Vantaan Katriinan laakson huomiota herättävä kyhmykuusi. Kuva: Oskarsson (Vantaa 1997). Kuva: Oskarsson