Kuusen erikoismuodot rungon ja kuoren muodon mukaan

Kaarnakuusen kuori muistuttaa männyn tai lehtikuusen kaarnaa. Kaarnaa voi olla vain muutaman metrin matkalla rungon alaosassa tai se voi ulottua melkein latvaan saakka, jolloin puu on usein heikkokuntoinen. Kaarnakuusi on melko yleinen kuusen erikoismuoto. Sitä tavataan kuusivaltaisilla alueilla pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.

Syyläkuusen (Picea abies f. tuberculata Schröter)rungossa olevat säännölliset kartiot ovat muodostuneet korkkijällen solujen epänormaalin jakautumisen seurauksena, kun kuoren pintakerros ei normaaliin tapaan karise. Varsinaisia syyläkuusia tunnetaan maassamme vain muutama.

Mukurakuusten tai yleensä mukurapuiden rungossa ja joskus myös oksissa ja juurissa on kyhmymäisiä muodostelmia. Kyhmyjä tai mukuroita voi olla harvassa tai vieri vieressä, ne voivat olla monen kokoisia ja muotoisia ja runko saattaa olla mukurainen vain tyveltä tai koko pituudeltaan. Mukurakuuset eivät ole kovin harvinaisia ja niitä voi esiintyä myös muutaman puun ryhminä. Kuusesta on Suomessa tavattu myös visamuotoa, joka on kuitenkin havaittu yleensä vasta puun kaatamisen jälkeen.

Nisäkuusi (Picea abies f. mammillosa Schröter) muistuttaa mukurakuusta, mutta sen paksuuntumat ovat oksien tyvissä. Kuten varsinaisen mukurakuusen, samoin myös nisäkuusen muodot tulevat näkyviin yleensä vasta puiden kypsemmällä iällä ja selvimmin puun alaosassa. Nisäkuusia tunnetaan joitakin maan etelä- ja itäosissa.

Kierrerunkoinen kuusi näyttää siltä kuin se olisi vääntämällä väännetty. Vaikka kierteinen kasvu on puilla hyvinkin tavallista, ovat silmiinpistävän voimakkaasti kierteiset puut harvinaisia.

Pärekuorisen kuusen runko on kuin päreillä päällystetty. Ajan mittaan päreet käpristyvät ensin alareunasta ja myöhemmin yhä enemmän myös yläpuolelta, kunnes putoavat pois. Pärekuusia tunnetaan vain pari yksilöä.

Kyhmykuusella on eri puolilla runkoa, pääasiassa sen alaosassa, merkillisiä kuoren huulimaisia paksunnoksia tai kyhmyjä. Tällaisia omalaatuisia kuusia tunnetaan toistaiseksi kaksi, toinen Lohjalla ja toinen Vantaan Katriinan laaksossa. Molemmat puut on rauhoitettu.