Ollaan Värtsilässä Pohjois-Karjalassa, lähellä itärajaa. Puulajitieteen eli Dendrologian seura on julkaisussaan listannut Peuhkuristen tissikuusen Suomen 6. paksuimmaksi, viimeksi mitattu ympärysmitta on 230 senttimetriä.
Päällepäin se on tavallinen, korkea pihakuusi. Näitä on Värtsilän suunnalla enemmänkin. Vasta lähempi tarkastelu, alimpien oksien alle pujahtaminen paljastaa salaisuuden. Kuusen oksien tyvet ovat turvonneet ulospäin, muodostaneet jokaisen oksan tyveen nisämäisen pullistuman.
Tämä on metsäkuusi, joka on tissikuusi, Picea abies f. mammillosa. Vaikka tissikuuseksi kutsuminen voi aiheuttaa tirskahduksia, kyseessä on virallinen nimitys.
– Luonnon ihme, mysteeri tämän synty on. Kuusellahan on hyvin monimuotoinen suku, kertoo omistaja Pentti Peuhkurinen, eläkkeellä oleva metsätyönjohtaja.
Metsäkuusi voi kasvaa tapionpöydäksi eli pöytäkuuseksi, tunnetaan kapea ja alakuloisen näköinen surukuusi ja iso kirjo muitakin erikoismuotoja.
Tissikuusia on harvinaisena siellä täällä eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Ei tiedetä miksi kuusi on päättänyt kasvaa näin ja vain näillä seuduilla. Tämäkin kuusi tekee käpyjä, mutta samanlaisia pikkukuusia ei silti ole lähimailla.
– Tissit eivät ole periytyneet, sanoo Peuhkurinen.
Pentti Peuhkurinen harmittelee tien toisella puolella olevaa hakkuutyömaata, jonka myötä komea vanha iso terve koivu on päätynyt tien varteen kaadetuksi. Hän ei halunnut pihakuuselleen käyvän samoin. Suojelun myötä kuusesta ei taiteta enää havuakaan.
– Rauhoituksen hakemisesta olin kyllä päättänyt jo aiemmin. Tämä on terve kuusi, joka voi olla pystyssä vielä parisataa vuotta, kyllä tämä piti säästää jälkipolville, hän summaa.
Pentti ja Irene Peuhkurinen muuttivat silloiseen Värtsilän kunnan Patsolan kylään vuonna 1984. Kuusi oli jo silloin rinnetontilla, vaikkakin paljon pienempänä. Sen tissit näkyivät jo silloin.
– Kuusen kasvaessa tissit ovat vain komistuneet ja niitä näyttää oleva ihan latvaoksissakin, vaikkei sinne hyvin näy.
Tiirailemme ylöspäin arviolta reilun aarin kokoiselta alueelta, joka on kuusen oksien alla turvassa. Peuhkurinen epäilee, että tissikuusi on kasvanut tässä, hyvässä maassa, noin 80 vuotta.
Erikoiset puut, kuusetkin, ovat nykyään Retkipaikka-sivustolla vinkattuja retkikohteita ja nähtävyyksiä. Peuhkuriset ovat varautuneet siihen, että pihamaalle saattaa tulla uteliaita, kun tissikuusi saa rauhoituksesta kertovan laatan.
– Minä raivaan polun tuosta Selänteentieltä, niin tätä pääsee katselemaan ja ihmettelemään. Siksi tätä rauhoitusta hain, että luonnonihmettä voivat tulla ihailemaan muutkin.